Nimpparipäivänä...

Meillä on kaikkien lasten nimipäivät

sattuneet sattumalta aika likikkäin...

ja nyt olemme niitä sitten juhlineet

"viime kuukausina".

Kovin suureellisesti tosin emme 

nimppareita juhli mutta muistamisen ja

huomioimisen paikka se on aina ollut!

Nimpparipäivänä sankari saa toivoa joko

aamupalan sänkyyn tai rasian vaikka suklaata...

tai sitten pienen pienen lahjakortin itselle ja vain

itselle mäkkäriin! Ja arvatkaapa mikä on ollut

suosituin?

 Aivan ehdottomasti aamupala sänkyyn!!!

Nappasimpa viimeisestä aamupala -tarjottimesta

kuvankin ennenkuin läksimme sitä mieheni

kanssa tyttärellemme viemään...

"Paljon onnea vaan..." kajautimme

kahdestaan ojentaessamme aamupalaa

itse päivänsankarille.

Ps. Joku muukin tärkeä henkilö täyttää

tänään pyöreitä...mutta he ovat parasta aikaa maailman

äärissä sitä juhlimassa, toivottavasti hänkin

on saanut aamupalan sänkyyn... ;)

Verhoton kyökin ikkuna

Kokeilen kyökimme ikkunaa

verhottomana;

sillä otin pois jo jokin aika sitten

laskosverhon ja nyt lähti sitten

valkoinen sivuverhokin!

Hhmm.

Taidan antaa olla toistaiseksi näin!

Ulkona on tällä hetkellä hurjat lukemat

pakkasta...

mutta onneksi sisällä on lämmin.

Hiihtämässä

Kyllä! Hiihtäminenkin on mahdollista

keskustassa...sukset vain kantoon ja

muutamien askelten päästä alkavat 

ladut...tosin vielä ne mutkittelevat rannalla

mutta kohta varmaan päästään hiihtämään tai

potkukelkailemaan järvenkin jäälle...

Voi miten kaunista onkaan joka paikassa

ja miten tuo ihana aurinko saa aikaan hyvää oloa...

Tänään teimme kokeeksi "luomuruokaa",

maistelimme luomu -perunoita karjalanpaistin

kanssa sekä kokeilimme myöskin loumu -punajuuria

ja arvatkaapa mitä, mieheni pyynnöstä ostimme

ensimmäisen tuokkosen mämmiäkin, hhm. kyllä, 

luomu -mämmiä. Ja täytyy todeta, että

kyllä ne maistuivat hyvälle!

Tuota ruuan puhtautta ja sen -tuomaa hyvää

oloa- tulee kyllä äitinä pohdittua paljon.

Sillä uskon kyllä, että sillä on suuri merkitys 

miten ja mitä me syömme...

Oikein kaunista alkavaa

viikkoa teille kaikille näiden

kuvien kera...

Hauskaa talvipäivää...

Tämä aamu alkoi hassusti, sillä

"heräsimme" ovisummeriin!

Mieheni setähän se siellä kolkutteli oven

takana hyväntuulisena...

hänen aamu oli alkanut omalla tavalla

hauskasti, sillä hän oli jäänyt junaan pakosti

vailla suunnitelmaa lähteä sen edemmäksi;

sillä kun hän oli kantamassa siskonsa 

matkatavaroita junaan... oli juna lähtenytkin  

liikkeelle. Sen jälkeen eivät ovet enään auenneetkaan 

ja niimpä me saimme iloksemme yllätysvieraan!!!

-Ja voi tuota naurua ja elämää mikä siitä

syntyikään kun kävimme asiaa läpi-

Siis mikä ihana ilma onkaan

tänään hemmotellut meitä!

Pakkasta ja aurinkoa...

Meiltä on vain muutamien askelten

päässä upeat ulkoilupuitteet...joten

ei voisi uskoa, että asumme aivan

kaupungin ytimessä!?

Päivän olemme nauttineet

ulkoilmasta ja auringosta...

Joku ei voinut vastustaa kiusausta...

hei, tehdäänkö lumienkeleitä?

Tunnelmallista iltaa!

Jälleen viikko takana ja viikonloppu

edessä... siis yksi käyttämätön viikonloppu!

Kynttilän sytyttelin viikonlopun kunniaksi 

ruokahuoneemme pöydälle sillä näin oli kiva syödä

ja jutella päivän polttavat asiat heti tuoreeltaan

ja aloitella wiikonloppua.

Kynttilän alla olevaa kaunista teräsvatia,

jaksan hämmästellä, lähinnä sen "omaa tarinaa"...

Mielestäni talven tunnelmaan sopii mainiosti 

Alvar Aallon suunnittelema kauniin yksinkertainen, teräsvati.

Vatia katsellessa jaksan hämmästellä, että tuo muotoilu

on jo peräisin vuosilta 1936-1937...

siis aika samoihin aikoihin kun tätä meidän taloamme 

on aikoinaan rakennettu! Voitteko kuvitella, että tämä herra oli 

uskonut itseensä sekä tuoteeseensa niin kovin, että "uskaltautui"

tuomaan sen jo tuolloin markkinoille ja maailmannäyttelyyn

asti Aalto-maljakon muodossa!? 

Siis jokin noin modernin näköinen esine...on saanut

jo aikaa sitten legendaariset muotonsa jotka

 pitävät edelleen pintansa suomalaisessa arjessa. 

Oikeastaan nämähän ovat nykypäivänä jo klassikoita.

Äitiii, käy lukee...yks juttu!

Voi apua, 

Vanhempi tyttäreni teki källin

miesten huoneen peiliin!!!

Aika ikävästi, sanoisinko

tylysti ilmoitettu...

mutta olisitte nähneet tyttäreni 

muikean ja niiiin tyytyväisen

ilmeen!!!

-Ilo se kuulkaa on pienikin ilo- 

Iltaa!

Tämä päivä on mennyt nuorimmaisen

kanssa sillä hän on vatsataudissa...

yök, mikä tauti!

-Voin vain toivoa, ettei tuo

kaamea tauti kierrä meitä kaikkia-

Kaikesta huolimatta, sytyttelin muutamia

kynttilöitä sinne tänne kotonamme;

yhden kyökimme wanhan kaapin päälle

tuomaan kaunista tunnelmaa.

Hopeanhohtoinen lintu

Olemme saaneet eräältä ystävältämme

tuliaiseksi/muistoksi pari lintua.

Yhden hopeanhohtoisen

ja yhden valkoisen. Tosin se valkoinen

on mennyt rikki pudottuaan lattialle!

-AarggHh-

Tykkään laittaa esille näin talvisaikaan

tämän hopeanhohtoisen pullean linnun.

Aivan kun se pörhentelisi pakkasilmassa

itseään, pysyäkseen lämpimänä...

harmi, ettei sillä ei ole enään sitä

valkoista kaveria vieressään!

"Akkunalla"

Akkunallamme on kimppu valkoisia

tulppaaneita. 

Minä se jaksan ihailla aina vain tuota valkoista 

väriä...

Tänään oli poikkeuksellinen ilta. 

Sillä istuimme kahvittelemassa erään ihanan ihmisen kanssa 

ja puhuimme "kaikenlaista kaunista"...toisten

ihmisten kanssa on vain niin helppoa jutella.

-Sanottakoon, että se on naisenergiaa parhaimmillaan-

Vaalipäivää

Tänä päivänä kävimme

antamassa omat äänemme

kauniissa miljöössä; wanhassa

puutalossa, joka toimii tällä hetkellä

kouluna. Ai, että miten kaunis talo!

Täällä on tuprutellut lunta koko päivän.

Kävimme perinteisesti kävelylenkillä äänen

annon jälkeen. Ja toki nuo vieläkin perinteisemmät

vaalikahvitkin juotiin oikein wanhoista

kahvikupeista!

Illalla jumpalle ja sitten seuraamaan

miten vaaleissa käy...

Viikko-ohjelmaa...

Huomenna alkaa jälleen kaupungissamme

koko viikon kestävät Pakkaspäivät.

Siinä riittää tekemistä lapsille ja nuorille

sekä meille aikuisillekkin.

Tein tänään koosteen tapahtumista, joihin

voisi löytyä kenties kiinnostusta...

ja ainahan pitää pieni porkkanakin 

mukaan laittaa, joten eniten pisteitä eli käyntikertoja

kerännyt saa viikonlopuksi pienen yllätyksen!

Nyt siis jään jännityksellä seuraamaan

saanko ketään liikkeelle...

Wanhat Seuratavat

Olen saanut joskus aikaa sitten isältäni

erikoisen ja ihanan kirjan.

-Seuratavat - Jokamiehen käytösopas-

Nostin kirjan jälleen esille. Sillä se on

yksinkertaisesti kaunis wanha kirja ja

siinä on vielä kauniimpia kultaisia

käytöstapoja, neuvoja, että ohjeita

seuraelämään sekä elämään yleensä.

Itseasiassa kirja on hauskaa luettavaa

sillä jotkut kohdat saavat hymyn huulille

"wanhanaikaiseksi muuttuneilla ohjeistuksillaan"...

toisaalta sellainen wanhanaikainen käytös

on aika hienoa; herrasmaista, oikeastaan aika 

kaunista ja hyvätapaista. Joten eipä

ollut yhtään hassumpaa ;)

laittaa kirjaa esille, jos vaikka siitä

saisi ajattelemisen aihetta koko perheelle...

Huomenta!

Tämä aamu oli puolestaan sellainen,

että minä tyttö menenkin "tosi" myöhään

töihin. Käytin ajan hyväksi ja laitoin kotimme

"tip.top-kuntoon". Enään tarvitsee heittää

vain roskapussit ja lehdet!!!

Voikun koti näyttäsi samalta

kuin tulen...mutta voitte uskoa,

että näky on aivan toisenlainen!

"Hauskaa päivää muttei liian

hauskaa..."

-näillä sanoilla laitain meillä yleensä

koululaisetkin matkaan-

Energiaa!!!

Eilen illalla minulla oli teematunti,

joka tarjosi nyrkkeilyä sekä

potkunyrkkeilyä...

Aika pian tunsin olevani

vähintään " Rocky "...

sillä hetken heiluttuani

ihanalla teematunnilla

pääsin kyllä niin hyvään vireeseen...

 Kun harpoin kotirappusia tunnin

jälkeen ylös tuli mieleeni vielä tuo

kyseinen leffa ja kohtaus missä Rockykin

juoksee portaat ylös ja tuulettaa

voitonriemuissaan koko kaupunki

taustallaan...

arvatkaa mitä?

"Meinasin mutten kehdannut"

tuulettaa kotiovellamme vähän 

samaan malliin!!!

Pätkä kyseisestä leffasta:

Muija-purkkien tarinaa

Olen saanut ihanalta ystävältäni

Marimekon Muija-purkkeja

joskus aikaa sitten...

Näihin purkkeihin liittyy hauska

tarina, sillä ymmärtääkseni ystäväni tilasi kaikki

ne loput purkit, joita pystyi/onnistui vielä

siihen hätään tilaamaan ennenkuin kyseiset punaiset

Muija-kuosiset purkit loppuivat! Ja tulihan niitä

hänelle jokunen!!! -Ystäväni keittiö on raikkaan

punavalkoinen, oikeastaan valkoinen punaisine

yksityiskohtineen ja sinne pääsi suurinosa hänen tilauksestaan.

Muutamat purkit jatkoivat matkaa...

Me saimme iloksemme nämä...kun katselen noita purkkeja

ikkunallamme tulee mieleeni vahvasti ihanaa energiaa

täynnä oleva pikku"muija"...

sillä sellainen hän on!!!

Hauskaa, miten jotkut tawarat vievät

aatokset aivan muihin tuuliin.

Terveisiä pikku Muijalle...

;)

Vanhempi tyttärenikin näyttää myös pitävän

kyseisistä purkeista sillä hän on "ominut ne

tällä kertaa itselleen". 

"Ovistoppari"

Vanhimman tyttäreni huoneen ovi on

alkanut "temppuilla"...

liekkö se näitä wanhan talon ihanuuksia

sillä huoneen ovi painautuu hiljakseen itsestään kiinni.

Minua tämä ärsyttää...

mutta ei enään, päinvastoin

nyt hymyilyttää!!!

Sillä keksimme ihanan "ovistopparin"!!!

Hauskaa illanjatkoa!

Aatoksiani eräästä kirjasta

Mitä tapahtuu, kun lapset jättävät kotipesän?

Sain mieheltäni lahjaksi erittäin hyvän kirjan.
Liekkö hän kaukaa viisas vai tunteeko minut
niin hyvin, että ajatteli auttaa minua askeleen
eteenpäin käsittelemään, pohtimaan tulevaa
tuntien naisensa niiiiin perhekeskeiseksi!

Olen lukenut ja pureskellut, miettinyt sekä
itkenyt...suorastaan rypenyt äitiyden tuomissa
uusissa kuopissa. Toisaalta olen pohtinut ja
fiilistellyt uudenlaista elämänvaihetta, olisiko
se minkälaista sekä toisiko se tullessaan kenties
minun täyteen sydämeen uusia juttuja...
sellaisia yhtä pakahduttavia ja onnentäyteisiä
kuin muistot perhe-elämästämme mielikuvissani
ovat?

Kirjan nimi on osuvasti: Tyhjenevä pesä- Täysi
sydän. Ja juuri näin "tunnen"! Minulle oli jo aikaa
sitten selvä, että haluan äidiksi, oikeastaan
suurperheen äidiksi. Mieheni ilmoitti karuun
tapaansa, ettei meinaa ajaa pikkubussia ja katsella
taustapeilistä seitsemää kaltaistani tyyppiä!!!

Onneksi tämä tapahtui jo suhteemme 

alkutaipaleella!
Paljastettakoon, että lapsilukumme jäi kolmeen
vaikka neljättä tehtiinkin molempien mielikuvissa
kovasti... ei siis yksistään minun! Kaitpa miehenikin
on oppinut nauttimaan tästä meidän tapahtuma-
rikkaasta ja hyvinkin värikkäästä perhe-elämästä.

Nyt kun ajattelen ja kuuntelen kahden vanhimman
lapsemme elämänsuunnitelmia voisin kuvitella,
että toisen heistä onnistumme, ehkä pitämään kotoalähdön
jälkeen fyysisesti lähellä mutta toisen heistä taitaa
maailman tiet kuljettaa kauaksikin...mene ja tiedä
mutta äidinvaisto vain sanoo näin! Suren siis etukäteen,
jotain sellaista, jota ei ole edes vielä tapahtunutkaan!!!
Haluaisin niin pitää kaiken lähellä sydäntäni ja ehkä,
hallitsettavissani, jonka tiedän olevan väärin sekä
turmiollista. Aikaa minulla onneksi on opetella
irtipäästämään ja luottamaan... se vain vaatii etukäteis-
työtä itseltäni. Ja luulen, että nämä omat pohdinnat
ja pureskelut ovat juuri alkua tälle uudelle tulevalle
elämänvaiheelle ja ennenkaikkea itselleni äitinä ja
naisena. Olen aina nauttinut suunnattomasti kaikesta,
jota me olemme perheenä yhdessä tehneet. Ja voi miten,
kiitollinen olen ollut kun olen saanut olla lastemme
kanssa kotona heidän ollessa pieniä! Näin jälkikäteen

ajateltuna nuo kuullostavat niin kliseisiltä mutta ovat

oikeastaan minulle ihanaa ja korvaamattoman upeaa aikaa...

miltei parasta elettyä elämää!!!

Tämä kirja tarjoaa siirtymätukea juuri meille naisille, jonka
pesä on parhaillaan tyhjenemässä tai tyhjentymässä...
Se avaa ovia aikuistuvaan nuoreen, parisuhteeseen sekä
laittaa pohtimaan myös omaa suhdetta elämään.
Kirjassa puhutaan myös ikääntymisestä, vaihdevuosista,
terveydestä sekä työstä. Tärkeistä asioista. Lisäksi
kirjassa on oikeita kertomuksia erilaisista naisista,
"samanlaisessa elämäntilanteessa".

.
En voi kuin suositella lämmöllä tätä kirjaa, joita
asia kiinnostaa tai koskettaa jollain tavalla!!!

Talven ihanuuksia

Eilisillan tunnelmia...

lähdimme eilen illasta vielä

luistinkentälle!

Pienimmät ystävykset luistelivat

ja me mieheni kanssa potkukelkkailtiin!!!

Sain niin hurjaa kyytiä, että

piti pidellä potkukelkan penkin

laidoista kiinni kun pelotti...

Ps. Mutta minä tyttö se potkuttelin miehelleni

mukavat ja varmat kyydit.

Talven syliin - Petri Laaksonen ja Virve Rosti:

Hola!

-Espanjalaista kasvishöystöä ja chorizoa,

rapeaa leipää

sekä 

makeaa suklaakakkua-

Tämän viikonlopun aloitimme

espanjalaisittain!

O'le!

Sillä tänään minä tyttö pääsin ajoissa

ja ajattelin hemmotella perhettäni.

 Espanjalaisen aterian aluksi nautitaan tapaksia,

toisinaan jopa niin, että aina pääruokaa ei edes

tarvita. Omia tapasherkkuja on mm.

 ilmakuivattu kinkku eli jamón serrano,

 juustot, oliivit ja rapea leipä. 

 Tapasten kanssa nautitaan täyteläisiä punaviinejä;

tosin meillä toimi tänään Joulusta jäänyt punaviini

"täyteläisenä tapasviininä" ;) 

tai sitten pöytään kannetaan raikkaita valkoviinejä.

Espanjassa ruokailu ei ole vain syömistä varten, 

vaan se on erittäin tärkeä kokoontumis-ja seurusteluhetki

perheenjäsenten sekä ystävien kesken,

joten mikä onkaan parempi tapa aloittaa

viikonloppu kuin tämä...

Tosin kummitäti oli tai on parasta aikaa

syömässä kummilapsensa kanssa, joten yksi

perheenjäsenistämme puuttui mutta meidän pöydästämme

löytyi tällä kertaa nuorimmaisemme oma ystävä, joten

välimeren tunnelmissa ollaan siis kaikin puolin kun

pöytäseurueet ovat ihanasti "vinksallaan"...

-hauskaa-

Kahvila Kaneli

Tänään oli äidilläni pienimuotoinen

juhlapäivä. Juhlasankari pääsi

kauniiseen miljööseen juhlimaan

omaa päiväänsä...

sillä teimme alkuillasta treffit

kyseisen kahvilan eteen.

Tämä kahvila on sisustettu wanhoilla

mööbeleillä ja kertakaikkisen 

ihanilla pienillä ja suurilla

sisustusjutuilla...

sekä tarjoilut ovat todella herkullisia!

Tällä kertaa bongasin kahvilan takan 

reunuksesta osuvan kyltin itse sankarille

kuin meille kaikille muillekin;

-Ole onnellinen tänään-

Onnellista illanjatkoa.

House Rules

Kun on selvät ja yksinkertaiset

säännöt talossa niin homma pelittää!

Ainakin sen pitäisi pelittää?

Eteisaulan kranssin keskelle

laitoin hyvin selvät -kotimme

säännöt- kaikkien nähtäville.

"Kristallia..."

Ruokahuoneemme kattokruunu

sai kristallipallonauhaa

ympärilleen. Nuo pienet

tähdet tuikkivat meillä jo Joulun aikaankin

mutta jätin ne vielä talven jatkoksi...

ja perheemme iloksi, lamppuumme

roikkumaan!

Kynttilöiden lempeä valo saa kauniiita

heijastuksia aikaan noissa pienissä

ja kauniissa palloissa sekä tähdissä.

Kaunista päivänjatkoa!

Glitteriä...

Tunnustan!

Nyt jo...

Sillä, alkovin naulakko sai "uutta ilmettä"

kun kokeilin Loppiaissiivouksen

yhteydessä muutamia "glitterimäisiä

virityksiä"...

Sillä wanhojen pullojen ja lahjaksi

saamamme kynttiläjutun taakse

virittelin wanhahtavan hopeisen peilin,

iltaisin tuo peili toistaa kauniisti kynttilänvaloa.

Nuorimmaisen tanssimekon edustassa on

myöskin ihanaa -kiiltoa ja talven kylmää

hohtoa- glitteriä!!! Oikeastaan talvikuukausiin

sopii sisustuksessa kristallit, hopeat,

metallit yms. kylmää huokuvat elementit...

-Täällä hoidellaan parasta aikaa nuorimmaistamme, 

sillä hän sairastui kesken työpäiväni ja

äidiniloihin kuuluu myöskin tälläiset

 ensihoitajan ja sairaanhoitajan -työmaat;

joista ei ollut muistaakseni mitään erillismainintaa 

kun moisia työsopimuksia joskus muinoin kirjoittelin-

-vitsi,vitsi-

Loppiaissiivousta

No niin, nyt se on tehty!

Nimittäin Loppiaissiivous.

Koko eilinen päivä siihen menikin...

kun keräilin Joulua pois ja siivoilimme

paikkoja kuntoon.

Ja täytyy myöntään, että

kun mieheni kantoi kuusta ulos niin, kyllä

sellainen pieni haikeus oli mielen päällä...

koti tuntuu nyt jotenkin tyhjältä ja avaralta.

Ja tästä alkaa taas se vimmattu tawaroiden

siirtely ja kenties huonekalujenkin rymsteeraus-

puuska. -Voi, voi- Kutsuttakoon sitä sitten

vaikka sisustamiseksi!!!

-Mutta nyt ulkoilemaan ja sämpylöiden

leivontaan-

Oikein reipasta alkavaa viikkoa teille

kaikille!

Konsertti-ilta

Eilinen ilta oli upea!

Sillä pääsimme seuraamaan

Uudenvuoden konserttia, jonka 

olimme saaneet vanhemmiltani joululahjaksi.

Illan teemana oli wieniläiseleganssi,

joka alkoi jo wieniläishenkisellä

buffeella. 

Illasta vastasi kaupunginorkesterimme ja

kapellimestarina toimi eloisa ja sympaattisen

oloinen wieniläissyntyinen Sascha Goetzel,

jonka välispiikit, kertomukset pitivät 

hauskasti otteessaan mutta toisiaalta 

saimme tietää Johann Staussin elämästä

ja historiasta aivan oikeaa asiaakin!

Sopraano Elena Fink viihdytti ja toi 

omalla kauniilla persoonallaan väriä

konserttiiin. Ja tokihan kun valssista

oli kyse, nähtiin lavalla upeita tanssiaskeleitakin,

joista vastasi paikallinen tanssiseura J&V.

Pääsimme mieheni kanssa harppaamaan ajassa

taaksepäin ja saimme nauttia aidosta, lumoavasta, ehkäpä

aavistuksen ylellisestäkin wieniläistunnelmasta...

Illan päätteeksi kapellimestari Sascha Goetzel

johti niin kaupunginorkesteria kuin meitä

yleisöäkin sillä käsitaputuksin pääsimme osalliseksi

illan viimeiseen aariaan!

Tonava Kaunoinen - Johann Strauss II

Valkoinen löytö

Joulun jälkeen olen etsinyt tosissaan

jonkinmoista naulakko/hylly -viritelmää

alkoviimme, koluten läheisiä

wanhantawarainliikkeitä ja kirpputoreja.

Eilen töistä lähtiessä kävin jututtamassa ja

kyselemässä muutamista varteenotettavista

paikoista ja arvatkaa mitä...

toisesta tärppäsi tämä ihanuus!

-Ai, että olen iloinen-

(Ja toisesta tarttuikin matkaan jotain aivan muuta,

- voi apua-)

Hyllyn päälle laitoin joitakin mieheni ja

minun kirjoja sillä saimme joululahjaksi

taasen muutamia hyviä opuksia, joita

olemme rauhoittuneet iltaisin lukemaan.

Tällä hetkellä luen niin hyvää ja liikuttavaa 

kirjaa äitiydestä, että silmät kostuvat

sitä lukiessa...mutta siitä saatan postailla

kenties tunnempana.

Kasvimaa

Tällä viikolla nuorimmaisemme

toi iltapäiväkerhosta kotiin ihanan

taika-kasvimaan.

Voi, että minä olen imenyt itseeni

näitä värejä ja ihastellut noita hauskoja hahmoja.

Tuo isosilmäinen kasvimaan mato

on lempparini!

Huomenna on loppiainen...mikä

tarkoittaa, että Joulusta tulisi

pikkuhiljaa jo luopua. Tänä vuonna en

tohtisi millään riisua Joulua pois mutta

olen tehnyt hiljaisen päätöksen,

jos vaikka lauantaina...

Oikein leppoisaa loppiaista

kaikille!

Pillerirasia ja sanakirja

Tietokoneen vieressä, wanhan ompelukonepöydän

päällä on minulla tällä kertaa esillä muutama kaunis 

ja tärkeä lahja/muisto eräältä huipputyypiltä...

Halusin laittaa häneltä saamat lahjat vierekkäin

sillä niitä silmäillessä tulee väkisinkin hymy huulille

ja ajatuksiin lämpöä. Kaunis pillerirasia ja Savon

murteen sanakirja ovat nyt käden ulottuvissa, jos

ja kun niitä tarvitaan! Ja uskokaa tai älkää

sanakirja onkin ollut toisinaan tarpeen...

-Pillerirasian sisus odottaa vielä sisuksiinsa jotain-

"Kihlajaiskahvilla"

Tänään oli ikimuistoinen ilta, sillä

serkkupoikani käväisi kaupungissamme

kihlattunsa kanssa ja me saimme myös juhlistaa hieman 

tätä heidän ihanaa juhlapäivää, vaikkakin kihloihin oli

menty jo viime syksyn aikana...

mutta tälläistä syytä saa juhlia hyvällä

omallatunnolla milloin vaan!

"Ei onni tule köyhyydestä tai rikkaudesta,
ei maailman antamista aineksista.
Se tulee meistä sisältä, hiljaa hymyillen,
suukottaa poskelle ja kuiskaa korvaan,
- Sinä olet minun valittuni."

Tammikuu 2012

Niin se vaan pyörähti arki

käyntiin! Oikeastaan aika

kiva juttu, tuttu ja turvallinen

rytmi ja terveelliset elämäntavat!

Eilen illalla alkoivat ajatukset kääntyä

jo työmaalle ja hyvillä mielin voi

aloittaa Uutta Vuotta sillä 

oikeastaan kiva oli mennä jo töihin...

-Joulu on vielä kodissamme mutta

eilen virittelin pienen pöytämme 

päälle jo vähän talvisiakin mietteitä-

Oikein mukavaa alkavaa viikkoa

kaikille!

Vuodenvaihde

Eilen juhlistimme vuodenvaihdetta

ja 

alkavaa Uutta Vuotta 

Espanjalaisen keittiön makujen kera.

Saimme saman pöydän ääreen omia

ystäviämme kuin vanhempien lasten

ystäviä läheltä ja kaukaa.

Ilta kului leppoisissa ja perinteisissä

tunnelmissa. Valettiin tinoja ja 

ennusteltiin niistä tulevaa vuotta...

Saas nähdä toteutuuko ennustamani

asiat?! ;)

Ja toki istuttiin mieheni kanssa

kerraten ja muistellen viime vuotta

ja suunniteltiimpa vähän tulevaakin...

-venekesä jo mielessä-!!!

Oikein hyvää alkavaa vuotta 2012

teille kaikille lukijoille, ystäville, tuttaville

tai muuten vaan blogiini tupsahteneille!!!