oli tietenkin wanhaa ja niin perinteistä mallia kuin
olla voi!!! En edes harkinnut silloin muunlaista;
liekkö edes oisi ollutkaan mutta nimenomaan
halusin tuon perinteistäkin perinteisemmän parin
koristamaan sitä niin perintavallista "kerros-
mansikkakerma-kakkua"...tiedätte varmaan millaista
tarkoitan ;o) Siinä se kakunkoriste on ollut
vuodesta toiseen vihkikuvamme vieressä kertoilemassa
omaa ihanaa tarinaa tuosta aurinkoisesta päivästä!
Minä vuonna teidän häät olivat? Hyviä muistoja on niistä juhlista :)
VastaaPoistaTuoltahan se vastaus löytyikin jo kun ehdin lukea pidemmälle...
VastaaPoistaJa sukkanauhankin sain napattua ko. juhlista! Oho!
VastaaPoistaihania muistoja:)))Olen itsessäni huomannut (näin iän myötä),että mulla ei taida olla yhtään esinettä kotonamme johon olisin kiintynyt.Eli tollasia ihania muistoja ,jotka kätkeytyy niihin.Tätä asiaa onkin aika mielenkiintosta jäädä pohtimaan itsekseni.Ihanaa päivää Sinulle.t.MK
VastaaPoistaHelena: Mukava kuulla vielä näinkin monen
VastaaPoistavuoden jälkeen, että muistosi ovat hyviä...
niin meilläkin!!! Ps. Kohta nähdään!!!
Anu: Sinnehän se sukkanauhani meni "Pikku-
Anulle", joka oli niin näppärä ja nopea
liikkeinen...
MK: Minä olen tälläisten esineiden suhteen ollut
aina "himohamstraaja"...olen varmasti syntynyt
väärään aikaan tai jotain hyvin eriskummallista
on tapahtunut...sillä minusta on ihanaa kun
tawaroilla ja esineillä on tarinoita takanaan.
Ihanaa iltaa myös sinulle!