Wanhaa ja valkoista elämää keskellä kaupunkia!

Wanhaa ja valkoista elämää keskellä kaupunkia!

tiistai 13. maaliskuuta 2012

Palanen menosta ja meiningistämme...

-Menoa ja meininkiä-
Sitähän tämä elämä toisinaan on!
Näin oli myös meillä Helsingissä sillä
vanhempi tyttäreni halusi kokeilla rahkeitaan...


"Äiti", sanoi tyttäreni ja jatkoi...
"Aika hurja kokemus mutta tulipahan sekin koettua..."

Vanhempi tyttäreni kun osallistui netissä omalla
valokuvallaan kisaan, jossa oli mahdollisuus voittaa ammattimainen 
"malli/koe-kuvaus", saada siitä palautetta itse kuvaajalta
kuin varsinaiselta "mallimammalta"...

No, kuinka ollakkaan, niinhän siinä kävi, että tässä sitä
siis oltiin Helsingissä asti ja menossa noihin koekuvauksiin. 

Paikka oli upea ja tehokas, moderni sekä kaunis.
Punaisine yksityiskohtineen ja korkokantakenkineen
kaikki oli kuin elokuvasta konsanaan.

Lippujen ja lappujen täyttöä.
Korkokenkien vaihtoa
-tavan sukista korkkareihin- periaatteella...
Hiukset hyvin ja kaunis hymy kasvoille.
-Salamavalojen räiskettä ja tuulikoneita-
siis oikeita sellaisia!

Kaukana glamourista.

Tyttö selvisi hyvin ja äitiä nauratti.
-Toisinaan äitiä suututti-
Ehkä enemmän mietitytti: mitä ihmettä me 
tehdään täällä?

Molempia nauratti.
Hysteerisesti.

Kuvaaja oli symppis!
Ja kuvat onnistuivat, aikakin jotkut  ;) !
Ja mahiksia ois kuulema "mainosmalliksi"...
luonnollisuutta lisättäisiin ja pakarasta vähän pois-periaatteella.
Positiivistakin palautetta saatiin;
silmät saivat kehuja; ovat hyvin persoonalliset ja iho kaunis.





Aikalisä.

Mietitään ja katsotaan.
Kaikki on siis mahdollista mutta mitään ei tehdä
hätiköiden eikä hutiloiden.

Hitaasti hyvää tulee... 
eikös sellainen sananlaskukin ole? Eikös?

Mallikansion teko jäi kuitenkin tytärtäni kiinnostamaan,
tosin eri paikkaan, hiukan ystävällisempään ja kiirettömämpään.
Hivenen, ehkä inhimillisempään.

-Onkohan sellaisia olemassakaan?-

Mutta kuitenkin ois kuuleman mukaan kiva tehdä, jotain
mainoskuvia, vaatemainoskuvia ja saada vähän omaa rahaa...
totesi tyttäreni kaiken kokemansa jälkeen!

-Katsotaan miten äijän käy-
totesimme yhteen ääneen mieheni kanssa!


 Samuli Edelmann - Tähtipölyä:

4 kommenttia:

  1. On niin hienoa,kun nuorilla on rohkeutta ja haluja kokeilla elämässä juttuja:))sehän se on.....se sama,mikä saa meidän "kalkkis" mammojen sydämet murheen murtamiksi,kun pelkäämme että rakkaimpamme satuttaa itsensä.Mut näin sen mitää eläässä mennäkin,se nuoruus...se nuoruus.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Camilla: Aivan, älä muuta sano! Voikun voisi
      ohjata ja opastaa nuorten tietä helpommaksi
      mutta monesti se menee juuri niillä omilla käsikirjoituksilla, joihin ei ikävä kyllä äidin
      kultaiset neuvot aina ehdi...kun se käsis on
      jo eletty!!! Hhm.

      Poista
  2. Hieona ja samalla pelottavaa... Onneksi on äiti ja perhe rinnalla!

    /m =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, todellakin. Aiheesta on
      puhuttu todella paljon... ja
      puhutaan ;) äidin huoli on ainainen!

      Poista