Reissumme pikavisiittejä

Ehdimmepä vielä minilomallamme

piipahtaa mieheni kotonakin.

Mummolassa nautimme hyvästä ruuasta

ja ihanasta puusaunasta. Parasta oli tietenkin

kun istuimme ja turisimme kuulumisia puolin ja toisin.

Kömmimme myöhään yöllä tyttäreni ja anopin kanssa

nukkumaan parannettuamme ensin maailmaa...

miehet kun luovuttivat jo hyvissä ajoin

ja näin ollen heiltä jäi makeimmat naurut sekä

parhaimmat palat kuulematta!!!

-Harmi-

Ja arvatkaa mitä? 

Kaivoin vielä yömyöhään kameran esiin ennen kuin

raaskin mennä nukkumaan sillä nappasin vielä tuon niin

kauniin kuvan anoppini ikkunasta...katulampun valossa

pienet orvokitkin olivat liikuttavan kaunis näky!

Ja yksi mainitsemisen arvoinen specialkahvi-hetki

oli kun ehdimme pistäytymään ensimmäisen työmaani

kyökinpitäjän luona! Ajatelkaa, siitä on 25 vuotta kun

tapasin hänet ja edelleen olemme pitäneet yhteyttä!!!

-Voi mahdoton sentään-