Virpomisoksa

Eilen kotiutui

meille ensimmäinen virpomisoksa.

Niitä pitää kuuleman mukaan tehdä lisää!

-Siispä viikonloppuna taidamme tehdä

näitä kauniita oksia oikein isolla porukalla-

Viime vuoden palmusunnuntai on jäänyt

minulle mieleen.

-Nuorimmainen kun pukeutui avustuksellani

hauskan näköiseksi pikku noidaksi ja iso 

nippu virpomisoksia kädessään hän lähti

virpomaan. No pienen hetken päästä hän

saapui kotiin kahvipannussa vain muutama

muna mutta kaikki oksat hän oli kuulemani

mukaan jättänyt postiluukkuihin...sillä 

niissä ei oltu aukaistu ovea.-

Talossamme asuu paljon vanhempia

ihmisiä, joista ainakin osa oli ollut seuraamassa

kirkonmenoja.

Iltapäivästä alkoi soida meidän ovikello!

Minä tyttö juoksen avaamaan.

Oven takana kyseltiin tytärtäni?!

Hän kun oli sujauttanut virpomisoksan

mukana pienen kirjeen, jossa oli kertonut

itsestään; kuka on ja missä kerroksessa

hän asuu...joten nämä ihanat mummelit ja nuoretkin

neidot osasivat tulla tuomaan pieniä virpomisjuttujaan

kotiovellemme!!!

Minä vaihtelin varmasti väriä kuin kameliontti

kun seisoin suht' sanattomana tyttäreni

hoidellessa puhepuolen näiden ihanien naapureidemme

kanssa.

Catwalkia...

Tämä ilta kului työporukan

kesken, naisenergiaa ladaten ja

värianalyyseja seuraten...

Iltamme koostui pienistä

raikkaista salaateista sekä viineistä.

Unohtamatta tietenkään patonkia ja levitettä.

Herkullista...

-silmänruokaa ja masunäytettä-

Nams.

Illan aikana osalle tehtiin värianalyysi.

Värikarttoineen ja "uuteen tyylin" liittyvää

tietoutta sai mukaansa ihan mustaa valkoisella

olevalla liplappusella!

Ne ketkä eivät nyt ehtineet kuulla omaa

värianalyysiaan sai varata oman sopivan ajan

ja saa sen siis kuulla myöhemmin. Minulla on ensi viikolla 

oma aika ja täytyy sanoa, että hieman

jänskättää mitkä ovatkaan minun omat värit...

Analyysin idea on yksinkertaistettuna, että omalle
kehon värille etsitään siihen sopivat värit;

- vaatteet, meikit ja muut tehosteet- 

Lähtökohtaisesti pyritään tukemaan asiakkaan

omia värejä, joita korostetaan värianalyysin mukanaan

tuomilla vaatesävyillä. 

Värianalyysi tehdään mm.vertaamalla ihonväriä 

testivärikankaisiin.

Värianalyysit jakavat usein sävyt lämpimiin 

(kevät ja syksy) 

ja viileisiin (kesä ja talvi) väreihin. 

Kevät:

Keltapohjaisia, puhtaita ja raikkaita värisävyjä,

kukkaan puhkeavan keväisen luonnon värejä.

Esimerkiksi luonnonvaalea, kameli, puhdas

lämmin punainen, persikat, sitruunankuorenkeltainen,

omenanvihreä, lämmin turkoosi.

Kesä:

Kuulaita ja raikkaita, viileitä ja puuterisia värejä,

jotka on sävytetty valkoisella.

Kesän sävyjä ovat pastellit, roosat, vaaleanpunaiset

ja hempeät lilat. Muita kesän sävyjä: kova valkoinen

(t-paidanvalkoinen), nutrianruskea ja farkunsininen.

Syksy:

Keltapohjaisia lämpimiä, mausteisia ja murrettuja sävyjä,

voimakkaampia kuin kevään sävyt. Syksyn kuuluu paljon

erisävyisiä ruskeita. Muita sävyjä muun muassa

osterinvalkoinen, oikein kirkas oranssi ja oliivinvihreä.

Talvi:

Viileänkohtalokkaita, dramaattisia värisävyjä, jotka on

taitettu mustalla tai harmaalla. Talven sävyissä on harmaita,

tummansinisiä ja jäisiä sävyjä. Muita talven sävyjä:

puhdas valkoinen, vihreä sametti, aniliininpunainen.

Iltamme huipentui uusilla väreillä

stailattuihin naisiin...

jotka esittelivät omat uudet löytyneet

värinsä "catwalkilla"...

tämän illan värit taisivat olla

kevättä, kesää sekä talvea tulvillaan!!! 

Ei muutakuin värikkäitä unia kaikille!

Damer- ja Herrarhuoneet

Valmista tuli!

Miestenhuone on nyt valmis.

Mustaakin mustempana.

Kaikki on niinkuin ennen paitsi

tuo seinälaatta sai uuden värin!

Ja  naistenhuone on nyt valmis.

Valkoistakin valkoisempana!

Kaikki on kutakuinkin niinkuin

ennen, paitsi julistekuvat saivat

lähteä ja tilalle tuli kehyksiin 

vaaleanpunaista apila-tapettia!

-Laitan siitä kuvaa paremmalla ajalla-

Mutta arvatkaa mitä?

Pienten tilojen lattianlaatoitus

on nyt mielenpäällä...

Hhm.

Toinen saumaus sunnuntai

Niin se vaan on päivä vierähtänyt

iltaan, kyökissä pyöriessä!

Tosin mitään gurmee-herkkuja me ei

olla siellä tehty vaan ihan lattian pesuja.

Aamulla aloitin pesemällä ensin 

ihan tavan pesuaineella lattian.

Ennen saumasta olen käsitellyt 

lattian vielä kisu-aineella, joka antaa

kaakelin pintaan jonkinmoisen suojan

ettei tuo tumma saumausaine menisi 

vaalean laatan pintaan...

Mieheni saumasi ja minä tyttö pesin perässä...

no, nyt se on sitten tehty.

Lattialaatat ovat lattiassa!

YeS!

Nyt kai voisi sanoa, että olemme jo voiton

puolella!!!

Kyökin laatoituspäivä

No jos muina päivinä on tullut 

pyörittyä muualla

niin tämän päivän olemme pyörineet 

kyökissämme!

Meneehän se päivä näinkin...

Huomenna pääsemme saumaamaan 

kyökin lattiaa.

Remppahommat alkaa olla loppusuoralla!

Menopeli kaupunkikuvaan

Jokin aikaa sitten torin

laidalla minut pysäytti erään pienen

ilmaislehden toimittaja kysellen;

mitä kaupungistamme puuttuu?

Hetken mietittyäni sanoin, että

-espanjalainen ravintola-...

ja ajatuksissani pyöri vielä yksi pieni ajatus: 

raitiovaunu eli ratikka olisi

mukava lisä kaupunkiimme!

Miten ihanaa olisikaan hypätä koti-ovelta

ihanasti kolkuttavaan raitovaunuun,

joka risteilisi kaupungissamme edes takaisin: 

kiertäen keskustan katuja, poiketen satamassa

sekä kiertäen isomman kierroksen rantaa pitkin nousten 

takaisin ydinkeskustaan ja torin laitamille!!!

Mutta arvatkaa mitä?! 

Tätä viimeistä toivetta en kehdannut sanoa

ääneen...

-Kuva lainattu googlen kuvahausta-

Kyökin tyhjennys- ilta

Olo on kuin huutokaupassa olisi

kun seisoo meidän eteisaulassa,

sillä se on nyt täynnä wanhoja puukaappeja...

Tänään tyhjensimme mieheni kanssa kyökimme 

wanhoista kaapeista.

Huomenna olisi tarkoitus pestä kyökin lattia

hyvin ja käsitellä se sillä ällöllä tartunta-aineella.

Lauantai olisi laatoituspäivä ja sunnuntai taitaa

mennä saumatessa. Ensi viikollla pitäisi tehdä

viimeistely juttuja ja sittenkö se oisi siinä?!

Katsotaan, meneekö se tällä käsikirjoituksella

vai pitäneekö sitä muuttaa...

ONE LOVELY BLOG AWARD

Sain tunnustuksen. Erään ihanan blogin pitäjältä, Memmiltä...

hänen blogissaan kun on mukavaa käydä kyläilemässä;

lukea ja ihailla hänen kättensä taitoa

sekä nauttia ihan vaan kauniista asioista!

Tälläiset pienet jutut piristävät omaa päivää suunnattomasti!

Käykäähän tekin kurkkaamassa:

http://villaauroora.blogspot.com/

PS. Kaunis kiitos VillaAurooran -kirjoittajalle!!!

Tunnustukseen kuuluu seuraavat kolme tehtävää:

1. Kerro linkin kera blogissasi, kuka lahjoitti sinulle tämän awardin.

2. Kirjoita seitsemän random faktaa itsestäsi

3. Lahjoita tämä sama award 15 blogille/bloggaajalle

Siis seitsemän random faktaa...hhm.

1. Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä jo 26 wuotta

ja edelleen meillä on hauskaa yhdessä!

(Ainakin minun mielestä!?)

2. Seurailen silloin tällöin verenpainettani...

(Kotona aina paineet hyvät mutta

annas kun joku valkotakki ottaa lukemat

niin ei hyvä juttu ollenkaan...)

3. Rakastan Joulua!

(Paras juhla ikinä!!!)

4. Yritän tällä hetkellä kasvattaa hiuksiani pidemmiksi...

(Koskaan ei ole hyvä...sitten kun on pitkä tukka 

pitää siihen saada kohta joku pirteä malli)

5. Minusta on mukavaa mennä töihin!!!

(Olenkohan ihan kunnossa?)

6. Lasken viikkoja ja päiviä...veneemme vesille laskuun!

(Jäätilanne on kuulema heikko, yes!)

7. Rukoilen lasteni ja mieheni puolesta.

Lahjoitan tämän tunnustuksen eteenpäin

seuraaville upeille blogeille:

 1. Koonto 

2. Step by step

3. Mamma laittaa valkoista

 4. Prinsessojen hulinaa 

5. Nirpun tekeleitä

Herrarhuoneen ehostusta

Suunnitelmiin tuli muutosta ja

särmää.

Tämän illan olen pyörinyt

herrarhuoneessa, pesten ja huuhdellen

seinälaattoja. Ja samaan rytäkkään pesin sitten koko

wc:n! Sillä aloitin maalaamaan miesten huoneen

seinälaattat hyvin ohuella kerroksella laattamaalia.

Miesten huoneen seinälaatat saivatkin aivan eri väri 

maailman "kuin olin alun alkaen suunnitellut"...

valkoinen vaihtuikin mustaan 

sillä miehet kun kaipasivat vähän särmää

ja rock'n rollia elämäänsä!

No, sitähän saa mitä tilaa!

Laitoin linkin myös aikaisempaan postaukseeni

Damerhuoneen ehostuksesta:

http://valkoinenkotikaupungissa.blogspot.com/2012/03/damerhuoneen-ehostusta.html

Ps. Laattamaalien kyljessä lupaamat maalikerrat

eivät pidä paikkaansa vaan mikäli haluaa

"tasaista pintaa" joutuu varautumaan hyvin

useaan maalaus kertaan, jotta pinnan saa aidonnäköiseksi!

-terkuin melkein maalari- ;)

Kuivakakku -päivä

Eilen leivoin illalla vielä nuorimmaisen

kanssa

Minna Cantin kahvikakun.

Vein kakkua tänään työmaallemme

pienen palan päiväkahvillemme ja

tulipahan tuota nautittua vielä miehenikin

kanssa kotona tuosta herkusta uudemman kerran!

Laitan oheen vielä viimevuotisen postaukseni

jossa ohje kyseiseen herkkuun,

jos joku vaikka intoutuu kokeilemaan:

http://valkoinenkotikaupungissa.blogspot.com/2011/01/minna-canthin-kakkua.html

Saumaus-sunnuntai

Niinhän se päivä vierähti, jälleen kerran

eteisaulassa pyöriessä!

Tänään meille oli suureksi avuksi

poikamme, joka pesi ja vaihtoi apunamme

vesiä sillä pestävää pintaa riitti.

Mieheni saumasi edeltä ja me tulimme sienien

kanssa perästä.

Sauman väriksi päätimme pitkän pähkäilyn

jälkeen valita mustan, sillä meillä on

sen verran kova trafiikki ettei vaaleat 

sauma-aineet pysyisi millään puhtaina!

Ja meistä näyttää, että juuri tuo musta

saumaväri antaa tuon viimeisen hauskan

potkun tuolle laatoitukselle.

Päivän parhaimmat naurut saimme kun

nuorimmainen oli kirjoittanut sohvan vieressä 

olevalle arkulle lapun.

Mieheni kun nähkääs oikaisi itseään hieman 

ruuan jälkeen...ja avattuaan silmänsä hän

näki juuri tämän ensimmäisenä.

Lapussa oli teksti: "Ei täällä kukaan muukaan

vetele sikeitä keskellä päivää!"

Mieheni tokaisi minulle; "...ettei ole omena kauaksi

puusta pudonnut."  Minulle?!

Eteisaulassa tapahtuu

Tämän päivän olemme pyörineet

enemmän tai vähemmän eteisaulassamme.

-Meneehän se päivä näinkin-

Eilen illalla mieheni pesi vanhan 

lattialaatamme kidesoodalla, huuhteli

useampaan kertaan ja antoi kuivua. 

Sen jälkeen pinta käsiteltiin primerillä,

joka tekee laatan pinnan sellaiseksi, että 

siihen saa paremman tartuntapinnan aikaiseksi.

Siis etovan tahmea aine!

Tämä aamu alkoi varhain laatoittamisella

ja vieläkin mieheni laatoittaa viimeisiä niin, 

että huomenna pääsisimme aloittamaan uutta 

työvaihetta!

Minä tyttö opin tänään leikkaamaan

laattoja...mieheni huuteli mittoja

ja minä leikkasin!

Alkuun vierastin tuota outoa leikkuria

mutta loppujen lopuksi sitä oli helppo

käyttää! Ja mitat osuivat tietysti kohdilleen!!!

Tiedä vaikka oisin ollut joskus muinoin

rakennusmiehiä ;) hehe

Mieheni mielestä tässä laatoituksessa

pätee samat säännöt kuin meidän

"siviilielämässäkin" eli hän huolehtii/päättää

nuo suurimmat kuviot ja minulle jää

tuo yksityiskohdista huolehtiminen...

-aargghh-

Aika raivostuttava kommentti!

No, hyvällä mallilla mennään, eteisaulakin

alkaa saada viehkeää pintaa,

huomenna olisi ohjelmassa saumasta

ja viikolla teemme iltaisin homman valmiiksi

niin, että kyökin laatoitus olisi aloitettavissa

ensi viikonloppuna...

joten sohvan pohjalle ei päästä loikoilemaan

täällä valkoisessa kodissa.

Arkiviikonloppua

No niin, viikko takana ja 

viikonloppu edessäpäin, siis arkiviikonloppu.

Meillä se menee kotiympyröissä, 

remppapuuhia jatkaessa. 

Kaupungilla olisi tänä viikonloppuna

vaikka ja mitä menoa mutta 

mieheni totesi, että tässä sitä on rouvalle nyt

menoa ja meininkiä ihan riittävästi kun aloitetaan

laatoittamaan eteisaulaa!!

Jokin aikaa sitten purnasimme ystäväni

kanssa puhelimessa luutujen, siivousvälineiden

sekä hammasharjojen tylsää värimaailmaa...

sini-sarja on aika tylsän sininen ja hyvin monesti

luudut erikoisen värisiä, ei raikkaan puhtaita

värejä vaan outoja tunkkaisia sävyjä...

hammasharjat taas kirkuvat mitä erikoisempia

värejä!!!

No, chifonetilla on pientä yritystä :

-valkoisia ja mustia luutuja-

Yes!

Ja minulla itselläni on ollut "jo jonkin aikaa"

mustavalkoinen 

-kaupunkiaiheinen hammasharja-...

Yes, yes!

Arvokasta kirjepostia

Kirjoitin jokin aika sitten kirjeen

ensimmäisen työmaani johtajalle.

Tällä viikolla oli posti tuonut minulle kirjeen!

Kirjeen, joka oli persoonallisen näköinen; sillä

se oli täynnä erilaisia hauskoja merkkejä!!!

Kumma tunne valtasi mielen.

Hieman jännitti aukaista tuota kirjettä ja toisaalta

olin iloinen ja aika otettu...sillä olihan kirje entiseltä

esimieheltäni!

Aikaa tuosta kaikesta on kulunut nyt aika tarkalleen

25 vuotta...olin tuolloin kokonaisen vuoden siellä harjoittelijana

sekä opiskelujeni alkuaikoina tein pieniä sijaisuuksia lähinnä

loma-aikoihin tuolla kyseisellä työmaalla.

Muistot siltä ajalta ovat hyviä sekä vahvoja ja koen vieläkin,

että opin paljon asioita, jotka ovat vaikuttaneet

minuun varmasti ! 

Tuon työmaan naisjohtaja oli vahva ja persoonallinen

nainen. Hänestä huokui varmuutta sekä rohkeutta, jota en voi

kun ihailla. Meitä oli parhaillaan kolme tyttöä "hänen opissaan"

ja uskon, että meille kaikille tytöille jäi takataskuihin paljon hyviä

oppeja, kuin itse käytöstapojakin, jotka toivon mukaan

pystymme siirtämään eteenpäin!  

Oli ihanaa kuulla hänestä ja hänen elämästään.

Joskus on palkitsevaa, että tekee vain asiat eikä vaan

jätä niitä ajatuksen asteelle!!!

Aikaisempi postaukseni asiaan liittyen:

http://valkoinenkotikaupungissa.blogspot.com/2012/02/matkani-varrelta.html

Toivottavasti kuulen vielä hänestä... 

Reissumme pikavisiittejä

Ehdimmepä vielä minilomallamme

piipahtaa mieheni kotonakin.

Mummolassa nautimme hyvästä ruuasta

ja ihanasta puusaunasta. Parasta oli tietenkin

kun istuimme ja turisimme kuulumisia puolin ja toisin.

Kömmimme myöhään yöllä tyttäreni ja anopin kanssa

nukkumaan parannettuamme ensin maailmaa...

miehet kun luovuttivat jo hyvissä ajoin

ja näin ollen heiltä jäi makeimmat naurut sekä

parhaimmat palat kuulematta!!!

-Harmi-

Ja arvatkaa mitä? 

Kaivoin vielä yömyöhään kameran esiin ennen kuin

raaskin mennä nukkumaan sillä nappasin vielä tuon niin

kauniin kuvan anoppini ikkunasta...katulampun valossa

pienet orvokitkin olivat liikuttavan kaunis näky!

Ja yksi mainitsemisen arvoinen specialkahvi-hetki

oli kun ehdimme pistäytymään ensimmäisen työmaani

kyökinpitäjän luona! Ajatelkaa, siitä on 25 vuotta kun

tapasin hänet ja edelleen olemme pitäneet yhteyttä!!!

-Voi mahdoton sentään-

Palanen menosta ja meiningistämme...

-Menoa ja meininkiä-

Sitähän tämä elämä toisinaan on!

Näin oli myös meillä Helsingissä sillä

vanhempi tyttäreni halusi kokeilla rahkeitaan...

"Äiti", sanoi tyttäreni ja jatkoi...

"Aika hurja kokemus mutta tulipahan sekin koettua..."

Vanhempi tyttäreni kun osallistui netissä omalla

valokuvallaan kisaan, jossa oli mahdollisuus voittaa ammattimainen 

"malli/koe-kuvaus", saada siitä palautetta itse kuvaajalta

kuin varsinaiselta "mallimammalta"...

No, kuinka ollakkaan, niinhän siinä kävi, että tässä sitä

siis oltiin Helsingissä asti ja menossa noihin koekuvauksiin. 

Paikka oli upea ja tehokas, moderni sekä kaunis.

Punaisine yksityiskohtineen ja korkokantakenkineen

kaikki oli kuin elokuvasta konsanaan.

Lippujen ja lappujen täyttöä.

Korkokenkien vaihtoa

-tavan sukista korkkareihin- periaatteella...

Hiukset hyvin ja kaunis hymy kasvoille.

-Salamavalojen räiskettä ja tuulikoneita-

siis oikeita sellaisia!

Kaukana glamourista.

Tyttö selvisi hyvin ja äitiä nauratti.

-Toisinaan äitiä suututti-

Ehkä enemmän mietitytti: mitä ihmettä me 

tehdään täällä?

Molempia nauratti.

Hysteerisesti.

Kuvaaja oli symppis!

Ja kuvat onnistuivat, aikakin jotkut  ;) !

Ja mahiksia ois kuulema "mainosmalliksi"...

luonnollisuutta lisättäisiin ja pakarasta vähän pois-periaatteella.

Positiivistakin palautetta saatiin;

silmät saivat kehuja; ovat hyvin persoonalliset ja iho kaunis.

Aikalisä.

Mietitään ja katsotaan.

Kaikki on siis mahdollista mutta mitään ei tehdä

hätiköiden eikä hutiloiden.

Hitaasti hyvää tulee... 

eikös sellainen sananlaskukin ole? Eikös?

Mallikansion teko jäi kuitenkin tytärtäni kiinnostamaan,

tosin eri paikkaan, hiukan ystävällisempään ja kiirettömämpään.

Hivenen, ehkä inhimillisempään.

-Onkohan sellaisia olemassakaan?-

Mutta kuitenkin ois kuuleman mukaan kiva tehdä, jotain

mainoskuvia, vaatemainoskuvia ja saada vähän omaa rahaa...

totesi tyttäreni kaiken kokemansa jälkeen!

-Katsotaan miten äijän käy-

totesimme yhteen ääneen mieheni kanssa!

 Samuli Edelmann - Tähtipölyä:

Helsingissä...

Pieni tuulahdus Ateneumista!

Minä sain kaverikseni Ateneumiin

tyttäreni! Oli ihanaa saada nauttia

hänen kansaan rauhassa Carl Larssonin taidenäyttelystä.

Carl Larsson (1853-1919) on ruotsalainen taidemaalari,

joka kuvaa töissään kotia, perhettä sekä niihin hän on onnistunut

kuvaamaan sellaista kaunista idylliä,

joka huokuu hyvää oloa ja elämää!

Näyttelyn nimi onkin osuvasti: Hyvän elämän jäljillä!

Näyttely keskittyy kuvaamaan kotiaiheisia tauluja...ja

-eikös juuri nyt puhuta trendikkääsi kotoilusta?-

Tämä taiteilija on onnistunut jo tuolloin ikuistamaan

yhdessäoloa, arkisia kotiaskareita niin kauniisti, että

sanat eivät riitä kertomaan vaan siellä kannattaa piipahtaa,

jos vain noilla kulmilla liikkuu!!!

Näyttelyssä on mahdollista astua sisään myös itse 

"Larssoneille", sillä sinne oli pystytetty tilateos, johon 

voi siis mennä itse sisään; kurkistella ikkunoista, peilata itseään peilistä,

avata heidän oviaan tai kurkistella vaikkapa heidän kaappien kätköihin!!!

Wau, siis tuossa tilassa viihtyvät niin lapset kuin lapsenmielisetkin.

Olkaa hyvä; kass tässäpä

muutamia kauniita arkisia maalauksia...

ihan silmäniloksi kaikille teille!

Olen miettinyt jo jonkin aikaa nuorimmaisemme huoneen

 seinään tapettia kyseisen taiteilijan maalaamasta

taulusta mutta toistaiseksi en ole rohkaistunut sitä vielä 

tilaamaan...sillä olisi hauska jatkaa pientä huonetta kauniilla 

koko seinän kokoisella maalauksella!

Näistä taiteilijan

tauluista kun huokuu niin hyvää oloa, kauniita wanhoja 

huonekaluja kuin itse tarinoita, joita jaksaa katsoa aina vain

uudelleen ja uudelleen. Ei siis ihme, että naapurimaassamme

on Carl Larssonin maalaukset vaikuttaneet jopa heidän 

sisustusideoihin! 

Noooo...

pojat palauttivat meidät nopeasti maanpinnalle

sillä he soittivat ja odottivat meitä syömään!!!

Oli poikani vuoro tällä kertaa viedä meidät valitsemaansa

ruokapaikkaan...ja iltamme päättyi meksikolaiseen ruokaan.

Herkullista ja erikoistakin; sillä hän halusi tilata meille alkupaloiksi

etanoita, kyllä, luitte ihan oikein! Rohkeimmat meistä

maistelivat siis e-ta-noi-ta! Tuosta illasta jäi niin paljon

hauskoja muistoja takataskuun että, vieläkin piirtyy suupielet

ylöspäin. Ainakin minulla.

Minilomalla

Terveisiä Helsingistä!

 Käväisimme minilomalla kahden vanhimman lapsemme kanssa;

nuorimmainen kun HALUSI jäädä mummin hoiviin!

Yövyimme ihan ytimessä, Hotelli Vaakunassa. Sillä siitä kun on/oli

loistavat puitteet nauttia kaupungin antimista...

ja saimmehan nauttia itse kaupungin katukuvasta jo

hotellimme ikkunoista, sillä siitä kun aukesi laaja näkymä

Mannerheimintielle. Menoa ja meininkiä, tulemisia 

ja menemisiä sekä itse RAITIOVAUNUJA! 

Sillä minä tyttö olen aina jaksanut ihailla noita raitiovaunuja...

niissä kun vaan on sitä jotain! Varsinkin nuo vanhanmalliset 

raitiovaunut ovat ihania! Mutta niistä teen ihan oman

postauksen paremmalla ajalla!!!

Minun on nyt mentävä mutta jatkan Helsinki-tunnelmistamme

kunhan kerkiän...

miniloma takana ja uusi käyttämätön viikko edessäpäin 

niinkuin mieheni lohkaisisi. 

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!!!

Hohdokasta Naistenpäivää!

Nainen, tuo luomakunnan valtiatar

on luotu elämää kantamaan,

hoivaa, rakkautta antamaan,

herkällä korvalla kuuntelemaan,

heikompiaan auttamaan,

- maailman pelastamaan.

- Birgit Ahokas -

Kiitokset!

Minulla on ollut tänään hyvin pienimuotoinen

juhlapäivä, olen saanut osakseni liikuttavaa

muistamista...voi teitä ihanat ihmiset; miten

te muistattekin näitä päiviä!!!

Juhlapäivääni juhlistin ihan pienesti perheeni

kanssa.

Ajattelin laittaa kuvan itsestäni "vähän isommilta

juhlilta", tässä kyseisessä

kuvassa kun olen viettämässä omia syntymäpäiviäni...

joitain vuosia sitten!!! 

Kuvassa näkyy myös ihania äitini leipomia herkkuja:

täytekakkua, voisilmäpullia sekä ässiä.

-Herkullista illanjatkoa-

Iltapuhdetta riittää!

Laittelempa muutamia remppa-

kuulumisiamme...

Päivänä muutamana on tullut tehtyä,

jos vaikka mitä...

Mieheni on irroitellut muutaman kopon laatan pois...

ja samaan hengenvetoon hän tasoitteli muutaman

wanhan talon lattiaoikunkin hieman tasaisemmaksi.

Vedeneristettäkin on tullut leviteltyä.

Laatat saapuivat. Ajallaan. Hyvällä palvelulla!

Täytyy tähän vähän kehaista, sillä täälläpäin

rautakaupoissa palvellaan asiakasta!!!

-Myyjät tulevat itse kysymään ja palvelemaan-

ihan loistavaa ja helpottaa sekä nopeuttaa

huomattavasti asiointikäyntejä.

Ja sitten tämän päiväiseen;

sillä minä tyttö otin ja maalasin ennen

laatoitusta tuon kodinhoitohuoneen ihan kokonaan

kun se nyt oli valmiiksi tyhjä ja houkutteleva moiseen

tehtävään! Nyt mieheni pääsi aloittelemaan tuon laatoituksen

puhtailta pinnoilta...tänään olisi tarkoitus laatoittaa tuo tila

ja siinäpä se sitten olisi tämä päivä pulkassa!

PS. Arvaakohan kukaan millä maalilla tuon vetäisin?

Valkoistakin valkoisemmalla Lumi-maalilla,

sillä tuohon tilaan ei tule luonnonvaloa ja jos,

johonkin tilaan kaipaa lisää valoisuutta niin tämä toimii.

 -Suosittelen lämmöllä-