Eilinen oli meille suuri
juhlapäivä. Keskimmäinen lapsemme
pääsi ripille! Voi hurja, miten se aika
rientääkään!?
Itse konfirmaatio tilaisuus oli
herkkä, ainakin minunlaiselle "itkupillille",
sillä urkumusiikki, nuorten katseleminen
ja papin puheen kuunteleminen saivat
kyyneleet virtaamaan.
Piste iin päälle oli kun nämä ihanat
nuoret lauloivat kipaleen "Mitä silmät ei nää...
sen sydän ymmärtää..." tuntui, ettei
itkusta meinaa tulla loppua.
No, kotona olikin jo helpompaa kun
sai touhuta ja olla rakkaiden läheisten/
sukulaisten kera...jutella sekä vaihtaa
kuulumisia.
Kahvinkeitto -puuhat eivät minulla -sujuneet
kuin stömsössä- sillä tietenkin kaiken tuohun
keskellä unohdin sen penteleen tippalukon ja
arvatenkin keittiö lainehti kohta kahvista...
ja vieraat odottivat!!! Kyllä, ne odottivat
sitä kahvia... ;) kunnes sain sotkut siivottua
ja uudet kahvit keitettyä!
Aivan kuten esikoisemme juhlissa
meillä pyöri myös eilisissä juhlissa keskimmäisen
lapsemme ensivideoita/kastetilaisuus/
lapsuusvideoita videotykin avulla
suoraan seinälle...
Wanhasta matkalaukusta löytyi myös
ihastuttavia valokuvia tyttäremme elämästä aina
näihin päiviin asti. Ja olipa siinä mahdollisuus lukea
hänen syntymäpäivänä ilmestynyt sanomalehtikin
mikäli halusi muistella maailman menoja
tuolta ajalta!
Siis
-ihania pieniä muistoja matkan varrelta-
Kahvittelua ja seurustelua.
Lahjojen availua; pienet serkut
seurasivat posket punaisina tätä touhua niinkuin
Joulu olisi tullut taloon ja varmasti tältä
tuntui itse avaajaltakin.
Tyttäreni potkaisi illalla
korkkarit lattialle ja oli silmin nähden tyytyväinen
juhliinsa;
-hänestä nämä olivat niiiiin ihanat juhlat-
Kiitos siitä kuuluu Juhlavieraille!!!
-Konfirmaatiossa-
"Lapsemme istuu toisten valkopukuisten
keskellä. Niin vähän aikaa sitten hän oli
sylissämme kastemekossaan.
Silloin otit hänet omaksi lapseksesi.
Iloitsemme tästä päivästä.
Ilotsemme siitä, että lapsemme puolesta
rukoillaan ja, että hänet siunataan.
Hän ei ole enään lapsi mutta ei
vielä aikuinenkaan.
Suo meille viisautta ja rakkautta elää
hänen rinnallaan.
Anna hänen aina pysyä sinun lapsenasi.
Pidä sinä huolta hänestä ja hänen
ystävistään.
Rukoilemme hänelle onnellista
nuoruutta ja sitä,
että hän saisi elää ehyen elämän sinun
johdatuksessasi"
