Wanhaa ja valkoista elämää keskellä kaupunkia!

Wanhaa ja valkoista elämää keskellä kaupunkia!

sunnuntai 15. tammikuuta 2012

Aatoksiani eräästä kirjasta








Mitä tapahtuu, kun lapset jättävät kotipesän?

Sain mieheltäni lahjaksi erittäin hyvän kirjan.
Liekkö hän kaukaa viisas vai tunteeko minut
niin hyvin, että ajatteli auttaa minua askeleen
eteenpäin käsittelemään, pohtimaan tulevaa
tuntien naisensa niiiiin perhekeskeiseksi!

Olen lukenut ja pureskellut, miettinyt sekä
itkenyt...suorastaan rypenyt äitiyden tuomissa
uusissa kuopissa. Toisaalta olen pohtinut ja
fiilistellyt uudenlaista elämänvaihetta, olisiko
se minkälaista sekä toisiko se tullessaan kenties
minun täyteen sydämeen uusia juttuja...
sellaisia yhtä pakahduttavia ja onnentäyteisiä
kuin muistot perhe-elämästämme mielikuvissani
ovat?

Kirjan nimi on osuvasti: Tyhjenevä pesä- Täysi
sydän.
Ja juuri näin "tunnen"! Minulle oli jo aikaa
sitten selvä, että haluan äidiksi, oikeastaan
suurperheen äidiksi. Mieheni ilmoitti karuun
tapaansa, ettei meinaa ajaa pikkubussia ja katsella
taustapeilistä seitsemää kaltaistani tyyppiä!!!
Onneksi tämä tapahtui jo suhteemme 
alkutaipaleella!
Paljastettakoon, että lapsilukumme jäi kolmeen
vaikka neljättä tehtiinkin molempien mielikuvissa
kovasti... ei siis yksistään minun! Kaitpa miehenikin
on oppinut nauttimaan tästä meidän tapahtuma-
rikkaasta ja hyvinkin värikkäästä perhe-elämästä.

Nyt kun ajattelen ja kuuntelen kahden vanhimman
lapsemme elämänsuunnitelmia voisin kuvitella,
että toisen heistä onnistumme, ehkä pitämään kotoalähdön
jälkeen fyysisesti lähellä mutta toisen heistä taitaa
maailman tiet kuljettaa kauaksikin...mene ja tiedä
mutta äidinvaisto vain sanoo näin! Suren siis etukäteen,
jotain sellaista, jota ei ole edes vielä tapahtunutkaan!!!
Haluaisin niin pitää kaiken lähellä sydäntäni ja ehkä,
hallitsettavissani, jonka tiedän olevan väärin sekä
turmiollista. Aikaa minulla onneksi on opetella
irtipäästämään ja luottamaan... se vain vaatii etukäteis-
työtä itseltäni. Ja luulen, että nämä omat pohdinnat
ja pureskelut ovat juuri alkua tälle uudelle tulevalle
elämänvaiheelle ja ennenkaikkea itselleni äitinä ja
naisena. Olen aina nauttinut suunnattomasti kaikesta,
jota me olemme perheenä yhdessä tehneet. Ja voi miten,
kiitollinen olen ollut kun olen saanut olla lastemme
kanssa kotona heidän ollessa pieniä! Näin jälkikäteen
ajateltuna nuo kuullostavat niin kliseisiltä mutta ovat
oikeastaan minulle ihanaa ja korvaamattoman upeaa aikaa...
miltei parasta elettyä elämää!!!

Tämä kirja tarjoaa siirtymätukea juuri meille naisille, jonka
pesä on parhaillaan tyhjenemässä tai tyhjentymässä...
Se avaa ovia aikuistuvaan nuoreen, parisuhteeseen sekä
laittaa pohtimaan myös omaa suhdetta elämään.
Kirjassa puhutaan myös ikääntymisestä, vaihdevuosista,
terveydestä sekä työstä. Tärkeistä asioista. Lisäksi
kirjassa on oikeita kertomuksia erilaisista naisista,
"samanlaisessa elämäntilanteessa".
.
En voi kuin suositella lämmöllä tätä kirjaa, joita
asia kiinnostaa tai koskettaa jollain tavalla!!!






8 kommenttia:

  1. Kiitos kirjavinkistä, meillä ei vielä ajankohtainen, mutta äkkiä se aika kuluu....:) Mukava aurinkoista sunnuntaita:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika tosiaankin menee niin äkkiä!!!
      Kiitos kommentistasi ja mukavaa illanjatkoa...

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Aika hauskaa... monesti samoilla ajatuksilla ;)
      Onnea mitallista!!! Hyvinhän se meni!

      Poista
  3. Vois ihana Ystäväni,niin tuttuja aiheita ja sydämen murheita.Näitä asioita täällä on väännetty ja käännetty.Ja se kipu mitä koet napanuoran katkeemisen myötä,on todellista minullakin.JA noi kuvat...kääääk,se on varmaan yksi "terapauttinen" tapa katsella,muistella,itkeä,ja päästää irti.....IHANAI KUVIA!! iso hali sulle <3 T.MK

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. MK: Niin, voi uskoa, että myös sinä osaat
      väännellä ja käännellä tälläisissä asioissa!!!
      "Onneksi" meitä on muitakin, emme taida olla
      ainuita...VoimaHali takas!!!

      Poista
  4. Onneksi minkään kirjan opit eivät mene niinkuin se kirjoitetaan,vaan itse elämä tapahtumineen muovaavat siihen omat kuvionsa.Jokainen perhe on omanlaisensa,jokainen perheenjäsen on oma yksilönsä ja jokainen valinta vaikuttaa kaikkeen.Hyvä näin ja ehkä tuon kirjan sanoma onkin antaa ajattelun aihetta jotta me vanhemmat emme sairastuttaisi itseämme emmekä aikuistuvia nuoriamme.Näin heille annetaan se mahdollisuus ottaa vastuu myöhemmin omista perheistään.
    ps "pojasta polvi parempi".
    Hyvä kirja on kuin matkakertomus omiin koettuihin tapahtumiimme ja mielikuvitukseemme joka onneksi joskus "liioitteleekin"..hyviä lukuhetkiä ja nyt lieneekin jo hömppärommaanit jees..ek

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EK: Kiitos kommentistasi. Aivan, onneksi jokainen
      elämä menee niinkuin menee ja käsikirjoitusta ei
      voi lukea kirjoista suoraan! Minulle tämä kirja
      antoi nimenomaan pohdittavaa ja pureskeltavaa...
      joten sitäpä tässä sulatellaan ;)

      Onneksi joulupukki toi muutakin luettavaa, joten
      täytyy jatkaa lukuja...saas nähdä mitä siitä
      sitten seuraa!?! Kyllä, hyvä kirja koskettaa
      omiin mielikuviin asettuneita ajatuksia, pistää
      ne liikkelle ja saa toivottavasti aikaan paljon
      positiivisia juttuja, ajatuksia ja elämään uutta
      virtaa!!!

      Poista