Ystäväni sanoja lainatakseni:
tietokoneeton vyöhyke alkaa
olla nyt takanapäin. Aika palata pikkuhiljaa
kotisatamaan. Tänään jo soittelin päivystys-
työmaalle ja kyselin työvuorojani...
Niin se aika vaan vierähti vesillä ja maissa
mutta mukavilla mielin kohti arkea, takataskussa
mieltälämmittäviä muistoja tästä kesälomasta ja
yhteisistä jutuista; osan niistä taidan jakaa
pikkuhiljaa kanssanne.
Tämä kesä on ollut vaihteleva ilmojen
suhteen, eikä kunnon helleputkea ole oikein
ollut mutta aurinkoisiakin päiviä on lomaamme
mahtunut!
-Ihanaa-
Vesillä on tullut suurimmaksi osaksi oltua.
Auringinnousuja ja -laskuja on tullut
seurattua milloin mistäkin.
Uitu ollaan ja nautittu elämästä.
Pienen pienen vinkin laitan tähän väliin:
lasten pelastusliiveihin on hyvä kirjoittaa
puhelinnumerot nimineen, jos vaikka jotain
sattuisi niin yhteystiedot löytyisivät
näppärästi!
Rauhaa ja rakkautta,
kauneutta kaikessa yksinkertaisuudessa.
Monenlaista puuhaa...
veneenpesusta ruuanlaittoon,
souteluun sekä ihan vain oleiluun.
Aikuisten oikeesti;
töitä ja tiskausta sekä tietysti leikkiä,
jos vaikka millaista. ;)
Kuvassa mieheni tiskihetken jälkeisiä
tunnelmia...nuorimmaisemmekin kun tiskasi
ja laittoi omat ämpärinsä yms. ihan samanlailla
juuri niinkuin isänsäkin oli ne
laittanut!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti