sillä vesisadetta on piisannut yllinkyllin! Tähän
on näppärä jättää varjot kuivumaan ja vielä näppärämpi
napata se mukaan kaupungille lähtiessä...ihastuin
tuohon telineen muotoon ja noihin iki-ihaniin
sydämiin!!! Kaikkeen sitä voikin ihminen ihastua?!
Yhtenä päivänä oli syksyisen sateinen aamu kun menin
töihin, oikeastaan muita ei vielä ollut liikenteessä
ja oli pimeää sekä katulamput paloivat. Ihastelin siinä
rännikatua astellessa puiden oksia, jotka kaartuivat
kuin elokuvissa kauniisti katulampun valossa kohti
maata ja vesisade näkyi niin kauniina sekä hentona
siinä vähäisessä valonkajossa...että osaa se sadepäivän
aamukin olla kaunis! Kaunista illanjatkoa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti