Siinä se nyt sitten istuu, enkelimme odottaen joulukuun ensimmäistä päivää! Tämä wanha kelkka tuli kerran aivan "yllättäen meille"...mieheni oli työreissussa ja kuinka ollakkaan oli eräällä pajalla silmään sattunut moinen kapistus. Hän otti kelkan puheeksi pajan omistajan kanssa, joka tuumasi, ettei hän tehnyt sillä mitään vaan se oli syystä tai toisesta jäänyt hänellä siihen nurkkaan pyörimään. Niimpä pienet hintaneuvottelut ja kelkka auton perään. Voi sitä elämää mikä syntyi kun mieheni kantoi kelkkan koti-ovesta sisään ja laski sen nenäni eteen! En tiedä kumpaako oisin halannut miestä vaiko kelkaa?! Aivan ihana yllätys! Niin ihana, että vieläkin syke nousee...
JEES..mikä kulkuväline..ja uusio käytössä..voiko enää toisin yhdistää menneisyyttä ja nykyisyyttä näin marraskuun alkutalven pakkasien tultua..ihan lapsuus tulee mieleeni...ja eikös vain 13.12 tuohon kelkkaan voisi sytyttää vaikkapa kynttilän...nääs.. lucian päivä.....
VastaaPoistaTottahan toki, eiköhän se voisi vaikka jo tulevana Lucian päivänä syttyä siihen palamaan...
VastaaPoista